This bilingual creative article explores Sámi pine mythologies and personal experiences of Arctic girlhood and selfhood through thinking with Kelohonka – the ancient pine of Lapland. Acting as a cultural, scholarly and philosophical companion, Kelohonka becomes a medium for connecting with nature, memory, and more-than-human beings. The narrative weaves together Sámi mythology, feminist modes of knowing, and posthumanist theory into a new concept: mythodology – a fusion of mythology and methodology. Mythodology moves across two intra-active landscapes: the physical and analytical, and the mythical and affective. Mythodological knowing brings together ancient archetypal beliefs, sensory embodiment, the memories of personal experience, as well as theoretical and methodological insight. Through these, lost knowledge may be recovered, enabling one to recreate one’s history anew. When transmitted mythologically, knowledge emerges as minor feels (Seigworth & Pedwell, 2022), as a sight, a bodily sensation, an instinctive gesture or movement, a direct knowing, or through companion species. Knowledge also arises through observing the entanglement, as its material elements respond to shifts within it. Drawing on mythodological thinking, the article meanders through forests, lakes, and storms of Sámiland, where Kelohonka serves as guide, protector, and enabler of reciprocal relationship. Mythodological thinking challenges colonial and gendered notions of agency, emphasizing the importance of ancient wisdom, embodied Sámi Indigenous knowledge, and the presence of the affective in sustaining Arctic life. Tämä kaksikielinen luova artikkeli tutkii kelohonkaan liittyviä saamelaisia mytologioita ja henkilökohtaisia kokemuksia arktisesta tyttöydestä ja itseydestä. Kelohonka, Lapin ikiaikainen mänty, toimii kulttuurisena, akateemisena ja filosofisena kumppanina, jonka kanssa rakentuu yhteys luontoon, muistoihin ja kumppanilajeihin. Teksti yhdistää saamelaista mytologiaa, feminististä tietämistä ja posthumanistisia teorioita muodostaen käsitteen mytodologia– mytologian ja metodologian sulautuman. Mytodologia liikkuu kahden intra‑aktiivisen maiseman halki: fyysisen ja analyyttisen sekä myyttisen ja affektiivisen. Mytodologisessa tietämisessä yhdistyvät muinaiset arkkityyppiset uskomukset, ruumiillisuus, henkilökohtaisten kokemusten muistot ja teoreettis-metodologinen oivaltaminen. Näiden kautta kadonnutta alkuperäiskansatietoa voidaan palauttaa, ja siten luoda henkilökohtaista historiaa uudelleen. Mytodologisesti välittyessään tieto ilmenee näkynä, kehollisena tuntemuksena, vaistonvaraisena eleenä tai liikkeenä, välittömänä tietämisenä tai kumppanilajien kautta. Tietoa nousee esiin myös havainnoimalla kietoutumia, kun niiden materiaaliset elementit reagoivat kietoumissa tapahtuviin muutoksiin. Mytodologiasta ammentaen artikkeli kuljeskelee läpi Saamenmaan metsien, järvien ja myrskyjen, joissa kelohonka toimii oppaana, suojelijana ja vastavuoroisen suhteen mahdollistajana. Teksti haastaa kolonialistisia ja sukupuolittuneita käsityksiä toimijuudesta, korostaen muinaisen viisauden, kehollisen tiedon ja affektiivisen läsnäolon merkitystä arktisessa elämässä.

Barad, K. (2007). Meeting the Universe Halfway: Quantum Physics and the Entanglements of Matter and Meaning. Duke University Press. Kuokkanen, R. (2009). Boaris dego eana: Eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja dutkan [As Old as the Earth: Indigenous Knowledge, Philosophies and Research]. Cálliidlágádus. Karasjok. Lummaa, T., Vainio, K., Korrensalo, A., Takala, T. & Tuittila, ES. (2023). Itseksi puiden kanssa. [Becoming Myself Among Trees]. Elore 30(1). https://doi.org/10.30666/elore.126754 Niemelä, T., Wallenius, TM. & Kotiranta, H. (2002). The kelo tree, a vanishing substrate of specified Wood-inhabiting fungi. Polish Botanical Journal 47(2), 91–101. Pentikäinen J. & Pulkkinen, R. (2018). Saamelaisten mytologia. [The Mythology of the Sámi People.] Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Seigworth GJ. & Pedwell C. (2023). Introduction: A Shimmer of Inventories. In GJ. Seigworth & Pedwell, C. (Eds.), The Affect Theory Reader 2, 1–59. Duke University Press.